Mitä ilmastoviisasta on siinä, että läntisen raitiotien tieltä raivataan merkittävä osa alueen hiilinieluista? Lisäksi alueen keuhkot poistuvat, kun Riistavuoren metsä hakataan. Valitettavasti ilmastoviisaus on terminä sellainen, että sillä käännetään luontoa rakastavia ihmisiä kohtapuoliin ilmastoskeptikoiksi, jos sillä ilmastoviisaudella perustellaan näin laajamittainen lähiluonnon tuho. Näyttää, että ilmasto ja lähiluonto on kaupungin toimesta laitettu vastakkain. Mikä on laskettu näiden raidehankkeiden ja niihin liittyvän oheisrakentamisen puoliintumisajaksi (=aika, jolloin oletetaan niiden positiivisten ympäristövaikutusten ohittavan hankkeiden takia pienenevät hiilinielut)?"
Kaupungin sisäisten moottoriväylien muuttamisessa uusiksi kaupunginosiksi ilmastoviisaudella viitataan ennen kaikkea kaupunkirakenteelliseen muutokseen, jossa moottoritieympäristöä muutetaan erityisesti liikkumisen kannalta pienempiin ilmastopäästöihin ohjaavaan suuntaan. Moottoriväylien lähistöllä on usein, kuten myös Vihdintien tapauksessa, metsää tai muuta viheraluetta, joka osaltaan toimii hiilinieluna ja hiilivarastona. Nämä pienenevät rakentamisen myötä. Viimeaikaisten selvitysten mukaan Helsingin viheralueiden osalta hiilen varastoituminen ei ole kovin merkittävää koko elinkaaren päästöjen muodostumisessa (vrt. Vartiokylänlahden alueiden elinkaaripäästöjen selvitys) suhteessa muihin päästölähteisiin, mutta tämä näkökulma on silti myös suunnittelussa ja sen sisältöön kytkeytyvässä harkinnassa mukana. Katso myös vastaus edelliseen kysymykseen.
Mitä tapahtui läntiselle vihersormelle? Vihersormista unohtui esityksessä kokonaan Talin-Munkkivuoren-Pajamäen vihersormi, siis Mätäjokea seuraileva. Tarkoituksellako, sillä sehän tässä projektissa tuhotaan?"
Läntinen vihersormi on luonteeltaan erilainen kuin esim. vahvasti metsäinen Keskuspuisto. Tämän vuoksi se ei ollut mukana esityksessä, jossa näytettiin metsä- ja puustoisen verkoston runkoyhteydet. Länsipuistossa ekologisesti merkittävät viher- ja virkistysalueet koostuvat metsä- ja puustoisten alueiden lisäksi mm. niityistä, rakennettujen puistojen ja erityisesti Mätäjoen ja muiden pienvesien ympäristöistä.
Miksi 46 sekuntia laskettua matka-aikaa on niin tärkeä, että Helsinki on ollut valmis seisottamaan Raide-Jokerin työmaata Pajamäessä sen takia 1 v 8 kk? Yhteys olisi jo valmis Pajamäessä, jos korvaavaa Takkatien vaihtoehtoa oltaisiin alettu valmistelemaan.
Hankkeiden toteuttamisen lähtökohta on, että demokraattisesti tehtyjä päätöksiä ratkaisuista noudatetaan niin kauan kuin pakottavaa estettä ei ilmene. Takkatien kautta näin pienellä ajoajan lisäyksellä ei selvittäisi. Arinatien kautta ajoajan pidennys voisi jäädä 46 sekuntiin. Arinatien vaihtoehto olisi hankkeen varovaisen arvion mukaan seitsemän miljoonaa euroa kalliimpi rakentaa ja liikennöinti vähemmän luotettavaa kuin hyväksytyn asemakaavan mukaisella ratkaisulla.
Miksi Raide-Jokeri -allianssi ei ole missään vaiheessa esittänyt niitä tekemäksi väittämiään Pajamäen liito-oravakartoituksia, jos se vetoaa että se on tehnyt niitä? Sen sijaan yksittäiset kansalaiset ovat niitä tehneet.
Allianssin asiantuntijat kartoittivat tilannetta ennen rakentamisen aloitusta ja ilmoittivat havainnoistaan asiasta vastaaville viranomaisille. Viranomaiset puolestaan tarkistivat havaintoja maastossa oman harkintansa mukaan. Erillisten kartoitusraporttien laatiminen tai teettäminen on ensisijaisesti viranomaistyötä. Kaupunkiympäristön toimialan allianssin pyynnöstä keväällä 2020 teettämän kartoituksen raportti on julkinen asiakirja, joka on pyynnöstä saatavilla.
Kuninkaantammesta: sen piti alun alkaen olla joukkoliikenteeseen tukeutuva kaupunginosa, ja nyt näyttää, että Kuninkaantammen liittymä palauttaisi Helsingin aiemmin tyrmäämän Kehä kakkosen jatkon jälleen ajankohtaiseksi. Miksi on hyväksyttävää, että Helsinki pirstoo tieyhteydellä itse peltomaiseman (ja lisäksi Keskuspuiston), kun pelkkä peltomaiseman pirstominen aiemmin Espoon ja Vantaan ehdottamana on ollut vastustettavaa?
Kehä II on poistettu Helsingin ja Vantaan yleiskaavoista ja Helsingin maanalaisesta yleiskaavasta. Kuninkaantammen eritasoliittymä Hämeenlinnanväylälle on osoitettu Kuninkaantammen osayleiskaavassa. Liittymä tulee palvelemaan muun liikenteen ohella myös joukkoliikennettä sekä jalankulkua ja pyöräilyä. Hämeenlinnanväylän ylittävä Kuninkaantammenrinne-katu on linjattu kulkemaan peltoaukean pohjoispuolella. Osalle peltoaukeaa tutkitaan pientaloja, loppuosa kaavoitetaan viheralueeksi. Lisäksi pellolle rakennetaan jalkakäytävä ja pyörätie, mutta ei tietä tai katua. Keskuspuistoon ei myöskään.
Komppaan puheenvuoron esittäjää ""Metsä"". Tosiaankin Pitäjänmäen yritysalueella on varmastikin vähenevä toimitilojen tarve, siellä kun työskentelee paljon sellaisia toimijoita, jotka siirtävät ja ovat jo siirtäneet toimintoja etätyöksi. Kuten HUS:in toimisto Valimotiellä. "
Pitäjänmäen yritysalueesta tehtiin 2014 maankäytön kehittämisperiaatteet. Suurin osa yritysalueesta säilyy niiden mukaan edelleen työpaikkakäytössä. Alueen kehittämisperiaatteita päätettiin tuolloin noudattaa noin kymmenen vuotta eteenpäin ja ne vastaavat myös vuoden 2016 yleiskaavaa. Eli toistaiseksi noudatamme kaavoituksessa näitä päätöksiä. Vihdin bulevardisuunnitteluun liittyen on pidetty tapaaminen yrittäjien kanssa. Pitäjänmäen työpaikkamäärä on kasvanut viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaan ja se on Helsingin suurin työpaikka-alue kantakaupungin ulkopuolella.
Alueella on tehty käyttötarkoituksen muutoksia asumiseen suunnitteluperiaatteiden ja voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Kaupungin toimivuuden ja vetovoiman kannalta työpaikat ja vetovoimaiset yritysten sijaintialueet ovat avainroolissa ja työpaikka-alueiden toimivuus tulee kaavoituksessa myös huomioida. Toimitilatarpeita ja niiden muutostarpeita seurataan ja arvioidaan toimintaympäristön muuttuessa.
Esityksissä on puhuttu Riistavuoren puistosta. Miksi puhua mm. virkistysalueiden kehittämisestä, jos puiston alta kaadetaan arvokas metsä?
Esityksissä viitataan Riistavuorenpuistoon alueella nykyisin voimassa olevassa asemakaavan mukaan (Asemakaava numero 3261, alueen ensimmäinen asemakaava vuodelta 1952). Vihdintien itäpuolen metsäalue on voimassa olevassa kaavassa merkitty puistoalueeksi (Riistavuorenpuisto). Kaavamuutoksessa on tarkoitus säilyttää osa olemassa olevasta metsäalueesta. Kaavoituksen yhteydessä käynnistyvässä LänsiHaagan ja Haaganpuiston julkisten ulkotilojen yleissuunnitelmassa suunnitellaan alueen erilaisia viheralueita ja viheryhteyksiä tarkemmin.
Riistavuorenpuistolla on vahvistettu puistoasemakaava, joka on oikeusvaikutteisempi kuin yleis- tai maakuntakaava, ja MRL 54. pykälän mukaan luonnonarvoja ei saa kaavoituksessa hävittää. Kuitenkin bulevardikaupungin toteuttamisen ja raideliikennesuunnitelman myötä, Pitäjänmäen liikenneympyrän rakentaminen ja Riistavuoreen suunniteltu rakentaminen katkaisee esimerkiksi liito-oravan yhteyden. Tämä merkinnee melkoisella varmuudella Pohjois-Haagan liito-oravakannan tuhoa. Miten voidaan sanoa, että läntisen Haagan virkistyskäytön edellytykset paranevat, jos metsästä katoaisi 2/3?
Länsi-Haagan ja Haaganpuiston julkisten ulkotilojen yleissuunnitelmassa tarkastellaan muun muassa liito-oravayhteyden kehittämistarpeita. Katujen ylityksissä yhteyttä voidaan tukea uusin puuistutuksin ja hyödyntämällä esimerkiksi hyppytolppia. Julkisten ulkotilojen yleissuunnitelmassa tarkastellaan liito-oravayhteyden kehittämistarpeiden lisäksi myös alueen virkistyspalvelut ja -reitistöt kokonaisuutena. Virkistyskäytön edellytyksiä pyritään tukemaan ja kehittämään viheralueena säilyvillä alueilla huomioiden alueen luontoarvot.
Miksi englantilaisen koulun laajennus ja senioriasunnot tulevat Riistavuoreen juuri niille alueille, jotka ovat liito-oravien ydinalueita?
Nämä tontit ovat jo voimassa olevassa asemakaavassa. Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) on myöntänyt poikkeamisen rakentamisen toteuttamiseksi. Lajin suojelutason katsottiin säilyvän suotuisana. Raide-Jokeri ja sen vyöhykkeen täydennysrakentamisen edistäminen katsottiin myös merkittäväksi syyksi.
Monessa kysymyksessä on noussut esille Pitäjänmäen toimistoalueen rakentaminen Riistavuoren puiston sijaan. Nämä kysymykset kuten muutkin Riistavuoren puiston säilyttämiseen liittyvät kommentit on sivuutettu. Toivoisin vastausta onko Pitäjänmäen puolen rakentamista harkittu ja perusteluja miksi Riistavuoren puistoa esitetään rakennettavaksi sen sijaan?
Mitä me asukkaat voisimme tehdä, jotta Riistavuoren puistoa ei kaadeta? Miksi ei Vihdintien toista puolta ole otettu asuntorakentamisessa ollenkaan huomioon? Onko sellaista vaihtoehtoa alettua tutkimaan, että Riistavuoreen rakentamisen sijaan otettaisiin käyttöön Vihdintien länsipuolta asuntokäyttöön? Siellä on pian autioituvia toimitiloja, esim. HUS:illa. Toinen ongelmaton paikka rakentaa on Kaupintien eteläpuolelle. sielläkin on käsittääkseni hylättyjä toimitaloja (kunhan vain varotaan liito-oravien ydinalueita, jotka tulevat vastaan 20-30 metrin päässä toimitilatonttien rajoista). Kaupintien eteläpuoleinen metsä on koko Helsingin liitooravatiheimpiä alueita.
Kun etätyö välttämättä nyt lisääntyy, ei puoliakaan Pitäjänmäen yritysalueen toimistotaloista enää tarvita. Eikö sille puolelle Vihdintietä voisi rakentaa asuntoja, jotta Riistavuoren metsää säilyisi enemmän. Päivittäin siellä lenkkeilevänä en voi uskoa, että sitä todella aiotaan uhrata noin paljon! Toimistotiloja on tyhjäkäytöllä.
Työtavat muuttuvat. Voisiko Riistavuoren arvokkaan metsän säilyttää ja kehittää Vihdintien toisen puolen jo rakennettua aluetta. Vihersormet näyttävät varsin repaleisilta jo nyt. Huopalahdentien varren suunnitelma vaikuttaa hyvältä. Vihdintien osalta tulisi uudistaa tosiaan tuota toista puolta ja jättää Riistavuoren metsät rauhaan. Metsiä tarvitaan, paras ympäristö ja edullinen virkistäytymiseen ja puhdistavat ilma. Riistavuoren rakentamispainetta voisi hyvin hellittää kehittämällä Pitäjänmäen teollisuusalueen uudistamista ja asuntorakentamista sille puolelle Vihdintietä. Ihmiset ovat tehneet kaavat joten ihmiset voivat muuttaa kaavat edistämään paremmin kestävää kehitystä. Ei enää metsäkatoa! Säilytetään luontoa ihmisille.
Pitäjänmäen yritysalue on tärkeä työpaikka-alue. Alue on yleiskaavassa merkitty toimitilaalueeksi, jonka mukaan aluetta kehitetään ensisijaisesti mm. toimitilojen, tuotannon, varastoinnin ja julkisten palveluiden käyttöön. Pitäjänmäen yritysalueesta tehtiin 2014 maankäytön kehittämisperiaatteet, joiden pohjalta alueelle on tehty käyttötarkoituksenmuutoksia asumiseen. Suurin osa yritysalueesta säilyy näiden periaatteiden mukaan edelleen työpaikkakäytössä. Periaatteet vastaavat vuoden 2016 yleiskaavaa.
Pitäjänmäen työpaikkamäärä on kasvanut viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaan ja se on Helsingin suurin työpaikka-alue kantakaupungin ulkopuolella. Vihdintien kaupunkibulevardin suunnitteluun liittyen on pidetty tapaaminen yrittäjien kanssa.
Työpaikat ja vetovoimaisille yrityksille soveltuvat alueet ovat tärkeitä kaupungin toimivuuden ja vetovoimaisuuden kannalta. Tämä pitää ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Toimitilojen tarvetta ja niihin liittyviä muutoksia ja trendejä kuitenkin seurataan ja tarkastellaan toimintaympäristön muuttuessa. Lassilassa, Kaupintien ympäristössä on käynnistynyt asemakaavamuutos (Laurinmäenkuja 3 ja Sentnerinkuja 2 ja 4), jossa suunnitellaan sekä toimistorakennuksen osittaista muuttamista asumiskäyttöön sekä uudisasuinrakentamista.
Miten tätä kaavoittamista voidaan sanoa ilmastoviisaaksi? Ei ole ilmastoviisasta kaataa hiilinieluna toimivaa metsää. Jos koko metsää ei voida säästää, niin ainakin suurin osa. Bulevardin toteuttamiseksi riittää talorivi Vihdintien varteen. Ei tarvitse rakentaa koko metsää eikä varsinkaan laittaa sinne parkkitaloa. Parkkitalon voi laittaa maan alle. Ei sen takia kaadeta tärkeää lähiluontoa!
Kaupungin sisäisten moottoriväylien muuttamisessa uusiksi kaupunginosiksi ilmastoviisaudella viitataan ennen kaikkea kaupunkirakenteelliseen muutokseen, jossa moottoritieympäristöä muutetaan erityisesti liikkumisen kannalta pienempiin ilmastopäästöihin ohjaavaan suuntaan. Moottoriväylien lähistöllä on usein, kuten myös Vihdintien tapauksessa, metsää tai muuta viheraluetta, joka osaltaan toimii hiilinieluna ja hiilivarastona. Nämä pienenevät rakentamisen myötä.
Viimeaikaisten selvitysten mukaan Helsingin viheralueiden osalta hiilen varastoituminen ei ole kovin merkittävää koko elinkaaren päästöjen muodostumisessa (Vartiokylän lahden alueiden elinkaaripäästöjen selvitys) suhteessa muihin päästölähteisiin, mutta tämä näkökulma on silti myös suunnittelussa ja sen sisältöön kytkeytyvässä harkinnassa mukana. Suunnittelun tavoitteena on säilyttää Riistavuorenpuiston olemassa olevaa metsäaluetta.
Vihdintien ympäristöön tutkitaan suunnittelussa sekä pysäköintilaitosta että osittain maanalaisia pihakansiratkaisuja. Keskitetty maanpäällinen pysäköintilaitos tällaisessa tiivistyvän maankäytön tilanteessa on usein tilankäytön kannalta tehokas ja puustoa säästävämpi ratkaisu. Massiivisia, monikerroksisia maanalaisia pysäköintilaitoksia/pysäköintiluolia ei ole suunnitteilla alueelle. Maanalaisen pysäköinnin rakentaminen aiheuttaa myös paljon ilmastopäästöjä.
Alueen suunnittelussa on tavoitteena rakentaa uusi viihtyisä ja toimiva asuinalue, jossa on julkista tilaa ja palveluita myös naapurustolle. Korkea, yksittäinen rakennusrivi Vihdintien varressa ei muodosta toivottua laadukasta asumisen ympäristöä eikä tuota väestöpohjaa palvelujen syntymiseksi. Kadun varren rakennusten korkeus vaikuttaa myös Vihdintien katuympäristön viihtyvyyteen. Rakennusmassojen ja rakentamisen määrän tutkiminen ja suunnittelu kuitenkin jatkuu edelleen.
Comments
Post a Comment