Skip to main content

Muistutus Savonkadun kaavasta

Kaupunkiluontoliike ry kiittää mahdollisuudesta lausua mielipiteensä Savonkadun kaavasta ja haluaa kiinnittää huomiota seuraavaan:

Savonkadun itäpuoleiset kalliot ovat maisemallisesti arvokkaita ja niillä on myös kalliokedon piirteitä. Alueella on havaintoja uhanalaisen viherpeipon pesimisestä ja silmälläpidettävistä västäräkistä ja kivitaskusta. Savonkadun kalliot ovat virkistysalueina suosittuja, niillä on vahva paikallisidentiteettiä rakentava merkitys ja avoin näköala niiltä etenkin luoteeseen Keski- ja Länsi-Pasilan suuntaan on olennainen osa kyseisten kallioiden virkistyksellistä luonnetta. Tästä syystä yhdistys vastustaa näkyvyyden edes osittaista katkaisemista luoteeseen, sillä tämä näkyvyyden katkaiseminen tekisi tyhjäksi kallioiden virkistyskäytön. 

Savonkadun ja Viipurinkadun risteysalueelle ja Savonpuistoon rakentamista ei voi myöskään pitää kannatettavana. Alppilan-Vallilan ja Itä-Pasilan alueella on muutenkin Helsingin mittakaavassa hyvin vähän virkistysalueita, ja niukoistakin alueen puistoista on pidettävä kiinni. Vetoamme tässä Alppila-Seuran tavoin MRL 54 §:ään, jossa tähdennetään puistojen ja muiden lähivirkistysalueiden riittävyyttä. 

Suunnitelmassa on tarkoitus vähentää kaistoja Savonkadulla, mikä tulee lisäämään ruuhkaisuutta, mikä taas heikentää ilmanlaatua jo nyt varsin kuilumaisella Savonkadulla. Savonkadun varteen suunniteltu rakentaminen lisäisi Savonkadun kuilumaisuutta ja Savonpuiston rakentaminen poistaisi alueelta myös ilmaa puhdistavat elementit. 

Jos Savonkadun kaava-alueelle osoitetaan rakentamista, se tulee keskittää Savonkadun länsipuolelle ja Viipurinkadulla sijaitsevan koulurakennuksen tontille. Näin vältytään heikentämästä Savonpuistoa ja maisemallisesti ja virkistyksellisesti tärkeitä Savonkadun varren kallioita. 

Vakuudeksi
Kaupunkiluontoliike ry
Manki Perukangas
puheenjohtaja

Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Kaupunki vaikenee Kumpulanmäen liito-oravista

Tuntemani luontoharrastaja ja liito-oravakartoittaja Laura Kuivalainen oli löytänyt reilu viikko sitten liito-oravanpapanoita Kumpulanmäestä Kustaa Vaasantien varrelta, alueelta, joka aiotaan rakennuttaa täyteen kerrostaloja. Suurin osa havainnoista sijoittui Kustaa Vaasantien bussipysäkin HSL3028 kohdalta yliopistokampuksen mäelle nousevan kaksihaaraisen polun varteen.  Vasemmanpuoleisen polun lähettyvillä, ihan muutaman metrin päässä siitä kaakkoon on iso kuusi, joka erottuu maisemastaan. Sen koordinaatit ovat 6675940/387278. Kuusen juurella on joitakin papanoita, mutta enemmän niitä löytyy maastosta, etenkin suunnikkaanmuotoiselta alueelta, jonka kärjet muodostavat mainittu kuusi, kaksi kookasta koivua ja yksi honka.  Lisää papanoita löytyy oikeanpuoleisen polun lähimaastosta, koillisessa polusta katsoen. Polkujen välissä kasvaa haavikkoa, ja haavat epäilemättä kelpaavat liitureille kasvukaudella ruokailupuiksi. Ilmoitin nämä havainnot laajalle joukolle asianosaisia, joista...