Skip to main content

Porvoon kaupungin vastine Kaupunkiluontoliikkeen huomioihin kaupungin ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaan.

 Yhdistyksen huomiot ovat tavallisella tekstityypillä, kaupungin vastineet kursiivilla.

Kaupunkiluontoliike ry katsoo, että kaupungin tulee varoa ratkaisuja, joissa  ilmastoviisauden nimissä tehdyt ratkaisut ovat haitallisia paikalliselle biodiversiteetille. Esimerkkeinä yhdistys mainitsee yhdyskuntarakenteen  tiivistämisen viheralueille tai puiden kaatamisen pyöräilyn laatuväylien tieltä. 

Ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnon  monimuotoisuus tulee ottaa huomioon kaikissa suunnitelmissa ja hankkeissa.  Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa selvitetään jo nykyisellään luontoarvot ja arvioidaan maankäytön ratkaisujen vaikutuksia monesta eri näkökulmasta, mukaan lukien ilmasto- ja luontovaikutukset. Kaupunki on mukana myös Hiilikartta-hankkeessa, jossa tuotetaan paikkatietopohjainen työkalu kaavan aiheuttamien hiilivarasto- ja hiilinieluvaikutusten arviointiin. Hiilikartta-työkalu valmistunee vielä vuoden 2023 aikana. Tavoitteena on, että työkalun avulla aiempaa paremmin voidaan jatkossa arvioida kaavoituksen ilmastovaikutuksia, vaikutuksia hiilinieluihin- ja varastoihin.

Kevyenliikenteen kehittämiseen osalta kaupunki arvioi osana kehitystyötä energiatehokkuuden lisäksi liikenneturvallisuutta, joka Kevätkummun pikapyörätien kohdalla oli merkittävä parannus. Ymmärrys kokonaisvaltaiseen tarkasteluun (ml. biodiversiteetti) on kasvanut yleisen tilannetiedon myötä ja vastaisuudessa myös biodiversiteetti huomioidaan paremmin osana koko suunnitteluketjua. 

Ohjelmassa monessa kohdassa mainitaan tavoitteita edistettävän myös pitkällä  aikavälillä, mutta mainittu aikaväli ei yhdistyksen mielestä ole pitkä. Kaupunki on  tietoinen asiasta. Kaupungin ilmastotavoitteet on kuitenkin asetettu vuoteen 2030 asti ja tätä tavoitetta ohjelmalla pyritään edistämään. Ohjelman tavoitteita ja sitä, millä aikavälillä niitä edistetään kytkeytyvät siis tiukasti strategiaan ja strategian mukaisesti ohjelmaa myös jatkossa päivitetään. 

Kaupunkiluontoliike ry tuo esiin, että kaupungin toiminnan pitkäjänteisyyttä edesauttaa se, ettei kaupungin organisaatiota myllätä ilman ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamisen kannalta hyödyllistä syytä.

Kaupunki  muistuttaa, että kaupungin organisaatiorakenne on laaja kokonaisuus, jolla on monia eri tehtäviä ja tarkoituksia. Muuttuvassa toimintaympäristössä on  todennäköistä, että organisaatiorakenteen uudistamiselle syntyy tarve. Näiden  uudistusten yhteydessä tarkastellaan myös ilmasto- ja ympäristötyötä sekä sen  edistämisen mahdollisuuksia yhtenä kokonaisuutena. Ilmasto- ja ympäristötavoitteita edistetään kuitenkin joka tapauksessa organisaatiorakenteesta huolimatta ja tasa-arvoisena teemana muiden strategisten kärkien kanssa

Kaupunkiluontoliike ry toivoo ohjeistusta omakotitalojen rakentajille rakentamisen  yhteydessä tapahtuvasta kasvillisuuden säilyttämisestä ja pihojen asfaltoinnin  välttämisestä. Yhdistys toivoo myös, että A-yhtiöt lopettaisivat eläimiä vahingoittavien robottiruohonleikkureiden käytön. Yleisellä tasolla yhdistyksen huomion kiinnittää lisäksi se, ettei vesistöistä sanota juuri mitään. 

Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi 19.9.2023 päivitetyn rakennustapaohjeen  ”Luonnonmukaisia hulevesiratkaisuja pihaan”. Tämä ohje täydentää asemakaavojen kanssa hyväksyttyjä rakennustapaohjeita hulevesien käsittelyn osalta. Ohjeessa on malliratkaisuja hulevettä imeyttävistä ja viivyttävistä rakenteista sekä ideoita sadeveden talteenotosta ja kierrätyksestä pihalla. Huleveden imeytyksen tarkoituksena on säilyttää alueen luontainen  vesitasapaino, estää pohjavesivarantojen heikkeneminen ja kasvillisuuden  kuihtuminen kesän kuivina aikoina sekä maaperän kuivuminen ja painuminen  savikoilla. Kaupungin vehreys, monilajiset kasvustot ja hyväkuntoiset puustot ovat mahdollisia vain, kun hulevesi johdetaan ja imeytetään kasvillisuuden  käyttöön. Huleveden viivytyksen tarkoituksena on estää hulevesijärjestelmän ja  kaupunkipurojen tulviminen, veden laadun heikkeneminen sekä ojanvarsien  eroosio. Sadeveden talteenoton tarkoituksena on ottaa ilo irti taivaalta satavasta vedestä.

Kaupunkikehityslautakunta päätti lisäksi 13.6.2023, että viherkerroin otetaan käyttöön kaikilla asemakaavoitettavilla alueilla. Viherkerroinmenetelmä on maankäytön suunnitteluun ja pihasuunnitteluun soveltuva työkalu, jonka avulla voidaan lisätä kaupunkivihreää ja vaikuttaa sen laatuun. Kaupunkivihreä on tärkeässä roolissa paitsi kaupunkimaisen ympäristön viihtyisyyden lisääjänä myös ilmastonmuutoksen haasteisiin vastatessa. Viherkerroin ohjaa hulevesien hallintaa sekä käytettävän kasvillisuuden määrää ja laatua. Viherkertoimella tavoitellaan maankäyttömuodolle määriteltyä tavoitearvoa. Laskurin avulla todennettava arvo voidaan saavuttaa erilaisia viherratkaisuja käyttämällä.  

Rakennusjärjestyksen uusiminen on käynnistynyt ja sen yhteydessä voidaan tutkia, millaisia määräyksiä rakennusjärjestyksessä voidaan ja on tarpeen antaa piha-alueiden käsittelystä. 

Suurimmat vaikutukset vesistöihin aiheutuvat maataloudesta, metsien ojituksesta sekä kotitalouksien jätevesistä. Kaupungilla on näihin hajakuormitukseen liittyviin tekijöihin kohtuullisen vähän vaikutusvaltaa ja esimerkiksi maatalouden vesistövaikutukset ohjautuvat usein muita reittejä pitkin (esim. ympäristötuet). Ohjelmaan on tuotu nyt mukaan toimenpide, jonka myötä kaupunki tiivistää yhteistyötä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen kanssa (s. 33). Tehokas kanava vesistöjen tilan parantamiseksi on siis olemassa. Myös metsiä koskevaan tavoitteeseen on samassa yhteydessä lisätty toimenpide, jonka myötä kaupunki sitoutuu olemaan  ojittamatta omia metsiään (s. 31). Vaikutukset ovat tällä toimenpiteellä pienet,  mutta kaupunki voi näin näyttää esimerkkiä yksityisille metsänomistajille. 

Kaupungin omistamien kiinteistöjen viheralueiden nurmikot pidetään lyhyinä ja  punkeille otolliset rikkakasvit kitketään ympäristöterveydellisistä syistä. Yleisten  alueiden kunnossapidossa tämä toimenpide sen sijaan on jo osa nykyistä  toimintatapaa. A-yhtiöiden robottileikkurit ovat käytössä vain arkisin kello 6–15, millä pyritään minimoimaan robottiruohonleikkurin ja siilin (yöeläin) kohtaamisen riskiä. A-yhtiöiden tietoon ei ole tullut sellaisia tapauksia, joissa yhtiön robottiruohonleikkurit olisivat vahingoittaneet pieneläimiä. 

Kaupunkiluontoliike ry mainitsee lausunnossaan, että ohjelmaluonnoksessa mainitaan hakkuiden perustuvan maanomistajan tavoitteisiin. Yhdistyksen mukaan tämä ei kuitenkaan millään tavalla ota kantaa siihen, miten tavoitteet suhtautuvat ohjelman tavoitteisiin eikä siihen, että yksityisten, säätiöiden sekä kaupungin tavoitteet voivat olla keskenään ristiriitaisia.

Kaupunki muistuttaa, että  se voi vaikuttaa vain omistamiinsa metsiin ja niiden hoitoon. Kaupungin tapauksessa maanomistajana toimii viime kädessä kaupunginvaltuusto.  Käytännössä toiminnan tavoitteet ja niiden painopisteet tulevat metsää käyttäviltä kaupungin eri toimialoilta, joiden tavoitteena on kehittää hyvää ympäristöä, ei toteuttaa puuntuotannollisia tavoitteita. Metsäsuunnittelussa sovitetaan yhteen eri tavoitteita ja varmistetaan kokonaisuuden toteutuminen (esim. virkistys, kulttuuri, hiilensidonta, luonnon monimuotoisuus, maisema, talous).

Yhdistys ottaa kantaa myös pyöräilyn edistämiseen ja pyörän kuljettamiseen  joukkoliikennevälineissä.

Kaupunki pitää valitettavana, että markkinaehtoinen yritys on hinnoitellut polkupyörän kuljetuksen bussissa varsin kalliiksi. Kaupunki ei voi kuitenkaan toimillaan puuttua yritysten tuottamien palvelujen hintatasoon. 


Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa: Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40