Skip to main content

Vastine Englantilaisen koulun ystävät ry:n kannanottoon

Kaupunkiluontoliike ry                                                            29.1.2024

Vastine Englantilaisen koulun ystävät ry:n kannanottoon

Englantilaisen koulun ystävät ry on jättänyt kannanoton, jonka mukaan Riistavuorenpuistoa kavennetaan ns. Länsi-Haagan kaavasuunnitelmassa kohtuuttomasti. He korostivat ulkoilutietä rajana, jonka itäpuolelle ei pitäisi kaavoittaa.

Kaupunkiluontoliike ry yhtyy näihin näkemyksiin. Samalla me toivomme, että Anni Sinnemäen ja Mia Haglundin aloitetta etsiä koululle pikavauhtia uusi tontti kannatettaisiin ja edistettäisiin. Jos poliittista tahtoa on, uuden tontin osoittaminen hyvinkin nopeasti on mahdollista. Pidämme positiivisena sitä, että Englantilaisen koulun tarkistetuissa pihasuunnitelmissa säästyy puita hylättyä suunnitelmaa enemmän, mutta etenkin huomioiden edellisessä kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksytty tarkistettu kaavasuunnitelma, joka kaventaa Riistavuorenpuistoa vaarallisen paljon etenkin sen keskikohdaltaan, sitä tärkeämpi olisi säästää enemmän tosiasiallista Riistavuorenpuistoa, mihin Englantilaiselle koululle myönnetty tonttikin kuuluu.

Englantilaisen koulun tontti on liito-oravan ydinalueineen Riistavuorenpuiston monimuotoisimpia alueita ja rajautuessaan Riistavuoren palvelukotiin sen asukkaiden virkistystarpeille ensiarvoisen tärkeä. Katsomme, että kyseinen tontti tulisi liittää Riistavuorenpuistoon ja edistää ohituskaistalla Sinnemäen ja Haglundin aloitetta koulun eittämättömän tonttitarpeen vuoksi.

Kaupunkiluontoliike ei vastusta koulua, mutta erona niinsanottuun Riistavuoriryhmään katsomme, että etenkin metsää merkittävästi kaventavan kaavasuunnitelman mentyä kaupunkiympäristölautakunnassa eteenpäin sitäkin tärkeämpää olisi säästää Englantilaiselle koululle tontiksi annettu osa metsästä metsänä ja liittää se osaksi Riistavuorenpuistoa.

Riistavuoriryhmä ei edusta kaikkia asukkaita tai edes asukkaiden enemmistöä, ja se selkeästi teki taktisen virhelaskelman nähtävästi olettaessaan, että suhtautuessaan myötämielisesti koulun sijoittamiseen Eliel Saarisentien varteen asukkaat saisivat mahdollisesti vastalahjana myötämielisyydelleen nyt hyväksyttyä kaavaa enemmän myönnytyksiä Länsi-Haagan kaavassa; sellaisia myönnytyksiä, joita myös Englantilaisen koulun ystävät ry toivoo. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja siksi Kaupunkiluontoliike toivookin Englantilaisen koulun tontin liittämistä Riistavuorenpuistoon ja samanaikaisesti Sinnemäen ja Haglundin aloitteen aktiivista edistämistä. Uusi tontti koululle saattaisi löytyä hyvinkin läheltä, esimerkiksi Vihdintien toiselta puolelta, jonne uuden osayleiskaavan laatimisesta Otso Kivekäs on tehnyt aloitteen.

Vakuudeksi

Manki Perukangas, puheenjohtaja


                                    Lokakuussa käydessäni koulun tonttikatselmuksessa tontin paikka oli merkattu                                         Riistavuoren metsään näillä nauhoilla.



Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa: Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40