Skip to main content

PRO RIISTAVUOREN PUISTON MUISTUTUS LÄNSI-HAAGAN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEEN

Riistavuoren metsä- ja kallioalue Etelä-Haagassa on palvellut kaupunginosan asukkaita asemakaavoitettuna puistona 70 vuotta. Alueella on edelleen voimassa puistokaava.

Olemme tutustuneet kaupungin uuteen pohjaesitykseen Riistavuoren kaavasta (Länsi-Haagan asemakaavan muutosehdotus, nro 12883). Mielestämme kaavaa ei tule sellaisenaan vahvistaa.
Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena muun muassa alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan alueella kolme ydinaluetta. Vuosien 2021-2022 kartoituksessa (Esa Lammi ja Pekka Routasuo) selvisi, että monet Helsingin vanhoista liito-oravareviireistä olivat tyhjillään eikä liito-oravien määrä ole enää kasvanut. Riistavuoren olemassa olevat liito-oravien ydinalueet ja koko metsä on siten entistäkin tärkeämpää säilyttää, jotta liito-oravan suotuisa suojelutaso voidaan turvata.
Kalliot ovat merkittäviä geologisia muodostelmia ja Riistavuoressa on arvokkaita kosteikkoja, muun muassa äärimmäisen uhanalainen kangaskorpi, jonka vesitalous muuttuu rakentamisen myötä. Kaupungin luontotietojärjestelmässä Riistavuorenpuiston suo on luokiteltu huomattavan arvokkaaksi, mutta siitäkin huolimatta suurin osa suosta jäisi rakentamisen alle. Riistavuorenpuiston suolla kasvavat esimerkiksi Helsingissä vaarantuneet pikkukarpalo ja suokukka, sekä huomionarvoiset maariankämmekkä ja raate.
Helsingin LUMO-ohjelman 2021-2028 mukaan: “Luontoalueiden määrän vähenemisen lisäksi käyttäjämäärän kasvu, ravinnekuormitus ja ilmastonmuutos muuttavat alkuperäisiä luontotyyppejä ja heikentävät alkuperäislajien elinympäristöjä. Helsingissä luontotyyppejä ja lajeja ei siis uhkaa ainoastaan viheralueiden koon pieneneminen, vaan myös alueiden ekologisen laadun heikkeneminen.”
Riistavuoren suunnittelu on ristiriidassa Helsingin oman LUMO-ohjelman kanssa. Riistavuori kaventuu merkittävästi, metsä pirstoutuu, sen luonne muuttuu ja kuluminen lisääntyy. Alueen luonto- ja virkistysarvojen kannalta esitetty rakentamisen määrä onkin kokonaisuutena ylimitoitettu, varsinkin puiston keskiosissa ja sen kapeimmassa kohdassa.
Puistoksi kaavoitettu Riistavuori eroaa merkittävällä tavalla kaupunkipuistoista. Riistavuori on ainutlaatuinen kaupunkimetsä, joka on saanut kasvaa rauhassa satoja vuosia. Sen arvo on nimenomaan metsäisessä alueessa niin luonnon, opetuksen, kasvatuksen kuin virkistyksen kannalta.
Helsinki liittyi vuonna 2021 Euroopan komission Green City Accord -aloitteeseen, jossa tavoitteena on kaupunkiluonnon monimuotoisuuden suojelu ja urbaanien ekosysteemien vähenemisen pysäyttäminen. Asemakaavaehdotus sotii myös tätä tavoitetta vastaan.
Vaikka englantilaisen koulun tontit eivät sisälly puistokaavaan, ne vaikuttavat puiston alueeseen merkittävästi. Niiden rakentaminen kaventaisi puistoa kohtuuttoman paljon itäreunalta. Lisäksi ne sijaitsevat liito-oravien ydinalueella. Olisikin tärkeää, että Riistavuoren metsä säilyisi mahdollisimman laajana ja luonnontilaisena. Kannatamme edelleen englantilaisen koulun siirtoa pois metsästä ja koulun tonttien liittämistä Riistavuoren puistoon.
Olisi erittäin tärkeä tehdä koko Riistavuoren aluetta käsittävä perusteellinen luontokartoitus, jollaista ei ole tehty.
Käytännössä kaikki suunnitelmissa säilyvä metsä ei olisi enää virkistyskäytössä, sillä aivan kerrostalojen vierellä oleva metsä muuttuisi yleisestä yksityiseksi ja menettäisi luonteensa. “Pistetalot” näköalakallion vierellä kaventavat metsää huomattavasti ja vievät lähiympäristöä pois yleisestä käytöstä kokoaan enemmän. Talon vierellä ei käydä virkistymässä, leikkimässä tai oppimassa.
Etelä-Haagan kaava-alueen suunnittelussa ei ole riittävästi otettu huomioon, että virkistysaluetta jäisi riittävästi ja alueen luontoarvot turvattaisiin.
Esitämme, että:
1. Riistavuoren läpi kulkeva nykyinen ulkoilutie säilytetään eikä pihakatua rakenneta.
2. Ulkoilutien itäpuolelle ei rakenneta ja länsipuolella rakennukset vedetään mahdollisimman lähelle Vihdintietä. Käytännössä tämä edellyttää metsän keskiosissa olevien 5-kerroksisten pistetalojen poistamista kaavasta.
3. Pistetaloja vastaava asukasmäärä pyritään tulevaisuudessa sijoittamaan Vihdintien
toiselle puolelle Valimon alueelle, jonka potentiaalia asuinrakentamiseen selvitetään parhaillaan.
4. Virkistysalueena tärkeä näköalakallio ympäristöineen säilytetään kaikilta osin koskemattomana, eikä kalliota louhita.
5. Seudullisen virkistysyhteyden ja ekologisen käytävän, vihersormien, jatkuminen luonnonvaraisena turvataan sekä Riistavuoressa, että radan alituksen jälkeen Riistavuoresta pohjoiseen.
6. Metsän pohjoispäähän sijoittuvan pysäköintilaitoksen ja kaupan paikat siirretään
pois metsästä. Ilmastoviisaaksi kutsutun uuden asuinalueen imagoon ei sovellu rakentaa
metsän tilalle isoa pysäköintilaitosta yksityisautoille. Työpaikkanakin toimivalle kaupalle sopisi paremmin Pitäjänmäen yritysalue.
7. Helsingin seudun MAL-sopimusta ei pidä soveltaa Riistavuoren puistoon. Riistavuorenpuiston koko alueelle on asemakaavaan edelleen merkittävä nykyisen lainvoimaisen asemakaavan virkistysalueen merkintä (V). Asuntojen rakentaminen luonnontilaiseen rakentamattomaan kaupunkimetsään MAL-sopimukseen vedoten on väärin.
8. Englantilainen koulu siirretään pois metsästä ja liito-oravien ydinalueelta. Koululle etsitään pikaisesti uusi paikka. Kaikki Riistavuoren liito-oravan ydinalueet, elinpiirit, elinalueet, lisääntymis-ja levähdyspaikat ja kulkuyhteydet säilytetään ja turvataan.
Uutta Länsi-Helsingin aluetta tulisi tarkastella laajempana kokonaisuutena kiertotalouden periaatteita noudattaen. Silloin rakentamisessa korjattaisiin ja muokattaisiin vanhaa, ja säästettäisiin olemassa olevaa luontoa. Vihdintien toisella puolella sijaitsevan alueen asuntorakentamisesta on käynnistetty selvitys ja sen raporttia on tärkeä odottaa ennen kuin Riistavuoresta tehdään lopullisia päätöksiä. Tälläkin hetkellä kaupungissa on lukuisia tyhjillään olevia asuntoja ja jopa kokonaisia kerrostaloja, myös Haagassa. Aiemmassa, 14.1.2021 päivätyssä OAS:issa Riistavuoreen oli esitetty 2 500 asukasta. Uusimmassa suunnitelmassa asukkaita on edelleen 2 400, joten muutos aikaisempaan on vähäinen. Rakentamisen painetta tulee siirtää Riistavuoren sijaan Vihdintien toiselle puolelle.

Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...