Skip to main content

Unohdettuja tulokulmia kaupunkiluontoon

Rakentamisen ja asukasluvun kasvusta johtuvista haitoista luonnolle unohtuu yleensä ainakin kaksi: rakentamisen aiheuttama melusaasta ja ihmisten ympärilleen levittämä roska, jota tulee paitsi rakennustyömailta mutta ihan "normaalistakin" elämisestä. 

Kotiseudullani Porvoon Kevätkummussa lähiön ympäristö on ollut jatkuvakestoista rakennustyömaata "ekotehokkaiden" Toukovuoren, Skaftkärrin ja Kevätlaakson rakennusprojektien takia. Nämä rakennustyömaat toteutetaan alue, tai oikeastaan alueen sirpale kerrallaan, ja viimeisin eli Kevätlaakso hartiapankkiperiaatteella. Tämän seurauksena alueen ympäristöön leviää roskia, etupäässä styroksia ja muovia ikään kuin luonnonlakina, sillä rakentajat ja/tai rakennuttajat eivät osaa peittää rakennustyömaitaan. Tuuli kuljettaa, ja näitä muovijätteitä löytyy alueen puroista ja ojista aivan samaan tapaan kuin Valkovuokontietä rakennettaessa reilut kymmenen vuotta sitten, jolloin säännönmukaisesti työmatkoja Pihlajatietä pitkin pyöräillessäni poimin Pihlajatien toiselle puolelle, Joonaanmäelle lentäneitä roskia. 

Ei roskaaminen kuitenkaan rakennusroskiin pysähdy. Maastosta löytyy ihmeellistä asiaa, pesukoneista sohviin, polkupyöriin ja kirjoihin, kun on se niin helppo ulkoistaa omat roskansa ja ongelmansa toisten niskoille. Eivät ne roskat kuitenkaan itsestään maastoon päädy, vaan ihmiset ne sinne kantavat. Mitä enemmän rakennetaan, sitä enemmän ihmisiä, jolloin herää epäilys rakentamisen ja roskien välisestä syy-yhteydestä.

Ihmisasutuksesta koituu muunkinlaista saastaa kuin roska. Taloista ja katuvaloista kajastavasta valosaastasta eivät lepakot ja yöperhoset kiitä. Lisäksi varsinkin rakennusvaiheessa kuuluu monenlaista kilkatusta ja kalkatusta, porausta, sahaamista ja vasarointia, joka varsinkin silloin kun rakennustyömaa rajautuu asumattomaan luontoon kantautuu helposti useankin kilometrin päähän. Muutettuani 2016 Kevätkumpuun en muista montaa kertaa Humlan reitistöillä tai metsissä olleen hiljaista. Jos kaupunkimetsissä haluaa nauttia hiljaisuudesta (ja lintujenlaulusta), on pakko käyttää vastamelukuulokkeita, jotka kyllä valitettavasti leikkaavat suuren osan lintukonsertista pois.  

Kaupunkiluonto aiheuttaa hyvinvoinnin lisäksi myös ahdistusta. Viimeksi Humlassa käydessäni kuulin kolinaa, jonka syyksi haastattelemani kaivinkoneenkuljettaja paljasti varautumisen kymmenien vuosien aikaiseen ikuisuusprojektiin eli Saaristotiehen, jonka toteuttaminen tulisi pirstomaan Porvoonkorven kahtia. 

Comments

Popular posts from this blog

Kaupunki vaikenee Kumpulanmäen liito-oravista

Tuntemani luontoharrastaja ja liito-oravakartoittaja Laura Kuivalainen oli löytänyt reilu viikko sitten liito-oravanpapanoita Kumpulanmäestä Kustaa Vaasantien varrelta, alueelta, joka aiotaan rakennuttaa täyteen kerrostaloja. Suurin osa havainnoista sijoittui Kustaa Vaasantien bussipysäkin HSL3028 kohdalta yliopistokampuksen mäelle nousevan kaksihaaraisen polun varteen.  Vasemmanpuoleisen polun lähettyvillä, ihan muutaman metrin päässä siitä kaakkoon on iso kuusi, joka erottuu maisemastaan. Sen koordinaatit ovat 6675940/387278. Kuusen juurella on joitakin papanoita, mutta enemmän niitä löytyy maastosta, etenkin suunnikkaanmuotoiselta alueelta, jonka kärjet muodostavat mainittu kuusi, kaksi kookasta koivua ja yksi honka.  Lisää papanoita löytyy oikeanpuoleisen polun lähimaastosta, koillisessa polusta katsoen. Polkujen välissä kasvaa haavikkoa, ja haavat epäilemättä kelpaavat liitureille kasvukaudella ruokailupuiksi. Ilmoitin nämä havainnot laajalle joukolle asianosaisia, joista...

Kevätkumpu II itäinen metsä (Kevätlaaksonrinne) ennen ja jälkeen

Kevätkummun lähiön itäpuolella, Porvoon keskustasta noin 3 kilometriä kaakkoon oli tämä kaunis vanha kuusimetsä syyskuuhun 2024 asti, kunnes jo 2012 tai 2013 asti voimassaollut nk. Kevätlaaksonrinteen kaava lanasi sen omakotitonteiksi (metsän eteläreunaan tulee kaksi kerrostaloa, jotka eivät mitenkään sovi ympäristöönsä, ainoina näköpiirissä olevina kerrostaloina). Näiden Kevätkummun liitosalueiden nk. "tiivistyskaavoitusalueet" (jotka levitetään ympäristönsä viheralueille), Toukovuori Humlaan ja Kevätlaakso Skaftkärriin on perusteltu energiatehokkuudella, ilmasto- ja herra ties millä viisaudella.  Kaavoitus on niin hidasta, että jos nyky-ymmärryksellä lähiviheralueiden merkityksestä lähdettäisiin kaavoittamaan, nämä ehkä ilmastoviisaat mutta luontotyhmät alueet olisivat varmaankin jääneet piirtämättä. Tässä metsässä liikkui koiranulkoiluttajia, alueen päiväkotiryhmät leikkivät siellä, metsässä oli lasten majoja ja erittäin vanhoja kuusia, jotka kaikki lanattiin siksi, että s...

MIELIPIDE HELSINGIN LUONNONSUOJELUOHJELMASTA

Tervehdimme ilolla Helsingin varsin kunnianhimoista luonnonsuojeluohjelmaa, joka nostaisi suojelupinta-alan määrän kymmeneen prosenttiin kaupungin omistamista maa-alueista. Erityisesti tuemme sitä, että kymmeniä vuosia kaavoituskohteena ollut kiistanalainen Laakson alue aiotaan rauhoittaa suojeluohjelmalla. Vartiosaaresta suuren osan suojeleminen tarkoittaa käytännössä alueen rakentamisspekulaatioiden päättämistä. Myös Håkansbergin ja Taivaskallion suojelua katsomme tyydytyksellä, Uutelan suojelualueiden verkoston laajenemista ja Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajentamista Keskuspuistoryhmän ehdotuksen mukaisesti pidämme myönteisinä asioina. Positiivisena pidämme myös Helsingin saariston suojelun lisääntymistä, Östersundomin sisällyttämistä suojeluohjelmaan ja Viikin ja Kallvikin alueiden suojelun kattavuuden lisääntymistä. Toivomme Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajenemisen tarkoittavan Keskuspuiston baanasuunnitelmien hautaamista ja rauhoittavan Keskuspuiston vi...