Fazerilan alueen liito-oravaraportti

Liito-oravakartoitusraportti Fazerilan pohjoispuoleisista metsistä (Vaaralan, Jakomäen ja Kuussillan välissä) 

TEKIJÄ 

Tekijä Manki Perukangas on luonto- ja ympäristöneuvoja, jonka luontokartoittaja Keijo Savola on aikoinaan auttanut liito-oravakartoituksen alkuun. 

TAUSTAA 

Tein SLL Vantaan toimeksiannosta liito-oravakartoituksen metsissä, jotka jäävät Vaaralan, Kuussillan ja Helsingin puolella sijaitsevan Jakomäen väliin. Aiemmissa kartoituksissa alueelta on löytynyt kaksi papanapuuta (Makkonen ym.; Vantaan ratikan kaavarunkoalueen luontoselvitykset, s. 92) Kuussillan suunnalta. Jatkossa tämä asutuksen lähellä oleva metsä kannattaisi tutkia tarkemmin; nyt tutkittiin näistä papanapuista etelään sijaitsevia, lähempänä Porvoonväylää sekä Fazerilaa olevia metsäalueita. Vantaan ratikkaan liittyy paitsi rakentamisen aiheuttamia välittömiä metsänkaatoja, myös oheiskaavoitusta, joka uhkaa ratikkareitin varren metsiä Itä-Vantaalla. Tiedontarve alueen luontoarvoista on siis ilmeinen; muutenkin liito-oravan mahdollisesta esiintymisestä Itä-Vantaalla on vähän tietoa. 

Yleisesti liito-oravan esiintymisestä tiedetään, että vaikka kyseessä on yleisessä katsannossa itäinen laji, Suomessa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla esiintymisen painopiste on lännessä. Pääkaupunkiseudulla vahvinta liito-oravien esiintymisaluetta ovat Espoo, läntinen Helsinki ja läntinen Vantaa; lentoasema ja sitä ympäröivät logistiikka-alueet muodostavat leviämisesteen lännestä itään. Helsingissä leviämisesteenä on pidetty Lahden moottoritietä Kuitenkin liito-oravasta on hajahavaintoja Lahden moottoritien itäpuolelta Helsingissä: Pornaistenniemeltä, Viikistä Laajasalosta, Vuosaaresta ja Kivikonmetsästä. Olen aiemmin tehnyt liito-oravakartoituksia Askolan Nietoonmetsässä, Vantaan Lavangossa, Petaksessa ja Friimetsässä, Helsingin Patterinmäellä, Aino Ackten puistossa, Vihdintien varren metsässä Lassilassa, Haagan Riistavuoressa (tein selvityksen liito-oravien mahdollisista levittäytymisreiteistä tuottamaan tietoa nk. Länsi Haagan kaavoitukseen), Helsingin Keskuspuistossa sekä Pakilanmetsässä että Pitkäkoskella ja Porvoossa.

TUTKITTAVA ALUE 

Nyt tutkittava alue on kokonaisuudessaan Vantaan puolella. Alueen läntinen osa, Slåttmossenin suojeltu suoalue ei sovellu liito-oraville: sen puusto on mäntyvoittoista ja pienikokoista ja Slåttmossenin pohjoispuoleiset hiekkakuopat ovat harvaa mäntymetsää (Slåttmossenin ja hiekkakuoppien välissä kasvaa tosin rivistö kookkaita haapoja). Potentiaalisimmat liito-orava-alueet ovat siis Vantaan puolella, Fazerilan, Vaaralan ja Kuussillan välissä. 

Karttakuvan jokseenkin keskeltä itä-länsisuuntaan kiemurteleva Fazerintie jakaa tutkittavan alueen kahtia. Fazerintien pohjoispuolinen metsä tutkittiin torstaina 2.4.2026. Länsimäentie jakaa alueen kahtia lounas-koillissuunnassa, ja tutkin ainoastaan Länsimäentien länsipuolelle jäävän osan metsästä, tarkemmin sanoen katkoviivalla merkityn ulkoilupolun länsipuolisen metsän. Metsän itäpuoli jäi kallioisena, karuhkona ja mäntyvoittoisena selvitykseni ulkopuolelle, sillä se ei ole liito-oraville kovinkaan otollinen. 

Jäljellejäänyt, tutkimani osa metsää on pääosin varsin kuivahkoa mutta kallioista itäosaa kuitenkin selvästi tuoreempaa kangasmetsää, jonka varsinkin pohjois- ja itäreunoilla on jonkin verran liito-oraville soveltuvaa kuusikkoa; kuitenkaan tältä alueelta ei löytynyt mitään merkkejä liito-oravasta. Alueen luoteisosalla on pienialainen suo ja eteläosissa kaksi lampea, joista toista ei näy kartoilla; se sijaitsee kartallanäkyvästä lammesta hieman pohjoisluoteeseen. Lisäksi hyvin lähellä Fazerintietä, miltei Fazerin tehtaanmyymälää vastapäätä on hieno kolokoivu, jossa on kaksi koloa noin 6-7 metrin korkeudessa; koivun koordinaatit ovat 6681701/395106. Kuitenkaan kyseisen koivun ympäristö ei vaikuta sopivalta liito-oravan elinympäristöksi: se on lähinnä lehtipuustoinen, nuorehko, harva ja valoisa metsä. Lisäksi kyseiseltä metsäalueelta löytyi allikko tai lähde, jonka koordinaatit ovat 6681762/395059. 

Sen sijaan nyt tutkittavana olleen alueen eteläisempi metsäalue on paljon otollisempi liito-oraville. Slåttmossenista itään sijaitseva metsä on suurimmaksi osaksi kookkaiden kuusien hallitsemaa ja sen reunoilla kasvaa haapoja ja koivuja. Siellä maastopäivänä oli tiistai 7.4.2026. Taustalla oli pari sadepäivää, ja liito-oravanpapanat eivät olleet niin erottuvia kuin ihanneolosuhteissa: ne olivat menettäneet keltaisen tyyppivärinsä.

Kyseisessä osassa metsää osoittautuikin, että liito-orava todellakin on tullut Itä Vantaalle! Porvoonväylän pohjoisreuna on lehtipuuvaltainen: siinä kasvaa suhteellisen kookkaita haapoja ja koivuja; vähän syvemmällä metsässä valtapuuna ovat kookkaat kuuset. Muuten metsä on sekapuustoista ja sen verran harvaa, että liito-orava pääsee siellä liikkumaan. Näin se onkin tehnyt, sillä tein papanahavaintoja kaiken kaikkiaan 48 kuusen juurelta siitä huolimatta, että papanoiden erottuvuus taustastaan ei ollut kostean kelin vuoksi aiheuttaman värivaurion vuoksi kaikkein optimaalisin. 

Eniten liito-oravat näyttäisivät liikkuvan välittömästi Porvoonväylän pohjoisreunan myötäisesti ja sitten alueen etelä-pohjoissuunnassa leikkaavan ojan molemmin puolin olevissa kuusikoissa. Liito-oravia näyttää olevan myös alueen itäreunalla, aivan lähellä Fazerilaa kulkevan polun länsipuoleisessa osassa metsää. Oheiseen karttaan ei ole merkitty jokaista liito-oravan papanahavaintoa, mutta liito oravan käyttämän alueen ääripisteet siitä ilmenee.  

LIITO-ORAVIEN MAHDOLLISET LEVIÄMISYHTEYDET TUTKITTAVALLE ALUEELLE 

Vaikka liito-orava on todetusti pääkaupunkiseudulla ja kuntarajan takana Helsingissä painopisteeltään läntinen laji, se on levittäytymässä itäänpäin. Tutkittavan alueen kannalta lähimmät liito-oravahavainnot ovat Helsingin puolelta Tattarisuolta, Malmin lentokenttää kiertävistä metsistä ja Kivikonmetsästä. Liito-oravakoiras kykenee ylittämään noin 60-70 leveän puuttoman alueen edellyttäen, että käytettävissä on riittävän korkeita yhteyspuita. Ilpo Hanskin seurantatutkimuksessa (Hanski 2016, 32) havaittiin liito-oravakoiraiden ylittäneen säännöllisesti 50 metriä leveän moottoritien; Porvoon moottoritien puuttoman alueen leveys on Google Earthista mitattuna juuri noin 50 metriä. Porvoon moottoritien eteläpuolella on Kivikonmetsä, jossa liito oravahavaintoja on tehty. Lisäksi Porvoon ja Lahden moottoriteiden liittymäkohta on ylitettävissä, vaikkakin kahdessa osassa; liittymän sisällähän on metsää. 

Nyt tutkitulle alueelle liito-oravien luonnollisin levittäytymisyhteys eli dispersaali lienee kulkenut Porvoon moottoritien ylitse, Kivikonmetsän suunnasta. Pidempi mutta käyttökelpoinen yhteys on myös Porvoon ja Lahden moottoriväylien liittymän poikki, mutta tällöin liito-orava joutuisi puikkelehtimaan Jakomäen lävitse; Jakomäen ja Porvoonväylän välisen ohuen kaistaleen puusto on vielä varsin matalaa, reilu kymmenenvuotiasta istutuskuusikkoa. Toki on mahdollista, että liito-oravat olisivat voineet liikkua alueelle myös Tattarisuolta käsin, hiekkakuoppa-alueen kautta Fazerilan metsien pohjoispuolelle, leviten sieltä lähemmäs Porvoonväylää. Lahdenväylä lienee ylitettävissä myös Jakomäen pohjoispuolelta: siellä puuton liitoetäisyys on pienimmillään 50-60 metriä. Tattarisuon puolesta puhuu se, että sieltä on tehty paljon enemmän liito-oravahavaintoja kuin Kivikonmetsästä, jonka havainto on yksittäinen. Tai sitten Kivikonmetsän tilanne on vielä puutteellisesti tunnettu. 

TULEVAISUUDENSKENAARIOITA JA JATKOSUOSITUKSIA

Ilmeistä on, että liito-orava mielii kohti koillista Helsingin suunnalta, joten jatkoselvityksissä kannattaa tutkia metsän lähinnä Kuussiltaa ja Vaaralaa oleva pohjoisosa. Myös Fazerilan länsipuoleisen metsän koillisosa jäi ajanpuutteen vuoksi tällä kertaa tutkimatta, mutta luultavaa on, että sieltä löytyisi lisää liito-oravahavaintoja, metsän ollessa kuusivoittoista ja sekapuustoista. Myös Kuussillan LUO-alueen ajankohtaisen liito-oravatilanteen voisi päivittää. Helsingin puolelta olisi perusteltua tutkia tarkemmin Kivikonmetsän ajankohtainen liito-oravatilanne: onko siellä liito oravakantaa tai mahdollisesti ydinalue, jolta liito-oravat lähtisivät etsimään uusia elinsijoja, kenties Porvoonväylän ylitse tai Rajakylän suuntaan.