Skip to main content

Vantaan aikuisopisto: Omaan elinympäristöön vaikuttaminen

 

 

Oletko kiinnostunut omasta elinympäristöstäsi? Haluatko saada siitä lisää tietoa?

Askarruttavatko sinua lähiympäristöäsi koskevat suunnitelma? Keihin kannattaa olla yhteydessä silloin kun halutaan vaikuttaa omaan elinympäristöön?

Tällä kurssilla perehdytään tapoihin hankkia tietoa omasta elinympäristöstä: sen luonnosta, kaavoituksesta ja suunnittelusta. Tutustutaan maankäyttöä säätelevään lainsäädäntöön ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksiin omaan elinympäristöön. Käydään läpi myös oikeudellisen vaikuttamisen keinot, eli hallinto-oikeuteen valittaminen ja toimenpidekielto lupa- ja valvontavirastoon. Selvitetään myös tahot, joilta kannattaa kysyä apua ja minne mielipiteet ja kannanotot pitää toimittaa. Lopuksi jokainen saa harjoitustehtäväksi käydä läpi yhtä tapausta, johon haluaisi vaikuttaa.

Opettajana toimii valtiotieteiden maisteri, kansalaisvaikuttaja Manki Perukangas, joka on työkseen johtanut asukastalon talkootoimintaa, perustanut kansalaisliikkeitä, opiskellut kaupunkitutkimusta ja toiminut luonnonsuojelujärjestöissä monissa luottamustehtävissä.

Ilmoittautuminen ti 26.05.2026 klo 13:00 alkaen
Kurssitunnus: V262063
Hinta: Syksy 0,00 €
Alennus: Ei alennusta
Opettaja: Perukangas Manki
Max. opiskelijamäärä: 50
Min. opiskelijamäärä: 5
Opetuskieli: suomi
Lisätiedot: Luentosarja toteutetaan Teams-alustalla, osallistujille lähetetään luentolinkki päivää ennen aloituskertaa.

Comments

Popular posts from this blog

Kaupunkiluontoliike ry on lakkautettu

Elokuussa 2020 perustettu Kaupunkiluontoliike ry on lakkautettu yhdistyksen Maunulan ulkoilumajassa pidetyn syyskokouksen yksimielisellä päätöksellä keskustelun jälkeen 22.11.2025, ja Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi lakkautusilmoituksen 25.11. Kaupunkiluontoliike perustettiin elvyttämään suunnilleen 2006-2010 tienoilla aktiivisesti toiminut Kaupunkimetsäliike, ja ympäristöjuristi Lauri Nordbergin ehdotuksesta se otti nimekseen Kaupunkiluontoliike, koska tarkoitus oli kaupunkimetsien lisäksi puolustaa muitakin kaupunkiluonnon elinympäristöjä. Otimme kantaa, teimme selvityksiä (mm. Riistavuoren liito-oravista ja Malminkartanon kaavoituksesta) ja hallinto-oikeusvalituksia. Vuosikokouksessa keskustellun jälkeen tulimme yksimielisesti siihen johtopäätelmään, että jokainen tämän pienen yhdistyksen aktiiveista vaikuttaa luonnon puolesta monia muitakin kanavia pitkin, ja aikaa ei riitä kaikkeen. Itse kunkin meistä vaikuttamistyö tulee hoidetuksi tehokkaimmin, jos osaa keskittyä tehokka...

Kevätkumpu II itäinen metsä (Kevätlaaksonrinne) ennen ja jälkeen

Kevätkummun lähiön itäpuolella, Porvoon keskustasta noin 3 kilometriä kaakkoon oli tämä kaunis vanha kuusimetsä syyskuuhun 2024 asti, kunnes jo 2012 tai 2013 asti voimassaollut nk. Kevätlaaksonrinteen kaava lanasi sen omakotitonteiksi (metsän eteläreunaan tulee kaksi kerrostaloa, jotka eivät mitenkään sovi ympäristöönsä, ainoina näköpiirissä olevina kerrostaloina). Näiden Kevätkummun liitosalueiden nk. "tiivistyskaavoitusalueet" (jotka levitetään ympäristönsä viheralueille), Toukovuori Humlaan ja Kevätlaakso Skaftkärriin on perusteltu energiatehokkuudella, ilmasto- ja herra ties millä viisaudella.  Kaavoitus on niin hidasta, että jos nyky-ymmärryksellä lähiviheralueiden merkityksestä lähdettäisiin kaavoittamaan, nämä ehkä ilmastoviisaat mutta luontotyhmät alueet olisivat varmaankin jääneet piirtämättä. Tässä metsässä liikkui koiranulkoiluttajia, alueen päiväkotiryhmät leikkivät siellä, metsässä oli lasten majoja ja erittäin vanhoja kuusia, jotka kaikki lanattiin siksi, että s...

Liito-oraville ei riitä pieni metsälaikku

HS.fi:ssä 7. joulukuuta ja Helsingin Sanomissa 9. joulukuuta julkaistussa kirjoituksessa väitettiin, että liito-oravan elinympäristöksi riittää pienikin metsälaikku. Jutussa esitettyyn johtopäätökseen tultiin Suur-Tapiolan alueella tehdyssä kartoituksessa, jossa seurattiin vuoden ajan kymmenen liito-oravan liikkeitä radiopantojen avulla. On totta, että liito-oravan (siis naaraan) reviiri on suhteellisen pieni. Liito-oravatuntija Ilpo K. Hanskin mukaan naaraiden elinpiiri on yleensä alle 10 hehtaaria. Uroksilla se on keskimäärin noin 60 hehtaaria.  Jutussa sentään mainittiin, että alueen koon sijasta sen laadukkuus on tärkeintä. HS:n olisikin suonut valinneen toisenlaisen verkko-otsikoinnin kuin "liito-oravat elelevät hyvin pienillä metsälaikuilla", sillä laiska lukija voi tulkita tämän suoranaiseksi luvaksi katkaista artikkelissakin mainitut liito-oraville elintärkeät levittäytymisreitit eli dispersaalit ja pirstoa laajemmat metsät. Liito-orava on paitsi riippuvainen elinympä...