Skip to main content

Kannanotto Käpylän Louhenpuistosta

 Kaupunkiluontoliike ry

Kannanotto Käpylän Louhenpuistosta

Käpylässä, Tuusulantien ja pääradan väliin jäävä Louhenpuisto on hieno, mutta yllättävän vähän tunnettu metsä. Se työntää kiilan etelään, Koskelantielle. Louhenpuiston luontoarvot ovat maininnan arvoiset, mutta niitä tulisi selvittää vielä lisää. Jotain kuitenkin on jo nytkin tiedossa.

Louhenpuisto muodostaa viherkäytävän Käpylän ja Itä-Pasilan jäävän velodromin ja Kumpulan viheralueiden suunnasta Käpylän Taivaskalliolle, josta viherkäytävä jatkuu Veräjämäen suuntaan ja Vantaanjokivarteen. Sellaisena se on myös potentiaalinen liito-oravien dispersaali. Se ei kuitenkaan ole ainoastaan dispersaali, vaan alueelta on myös niin runsaasti liito-oravan papanahavaintoja, esimerkiksi kevättalvelta 2021, että alueen päivänkohtainen liito-oravastatus on syytä tutkia. Vähintäänkin siellä on lisääntymis- ja/tai levähdyspaikkoja. Mahdollisesti ydinalueitakin.


Näin järeitä kuusia löytyy Helsingistä hyvin harvoista paikoista. Takana vanha honka. 

Alueen metsistä on hoitoluokitukseltaan C5-luokan arvometsiksi sopivia alueita erityisesti alueen pohjoisosissa; juuri siellä, jonne asuinrakentamista tutkitaan. Yhtenäiskoulun ja Tuusulanväylän kainaloon jäävä osa on erityisen runsaslahopuustoista, monimuotoista lehtomaista ja tuoretta kangasmetsää. Se on Metso-luokitukseltaan vähintään luokkaa Metso II, ellei jopa Metso I. Alueella on runsaasti maa- ja lahopuuta ja jalopuustoa: niin vaahteraa kuin lehmustakin sekä jokunen aivan poikkeuksellisen järeä kuusi. Alueella kasvaa lehtoisuuden indikaattorilajeja, mm. taikinamarjaa. Lisäksi aivan Tuusulanväylän varressa kasvaa edustava kookkaiden haapojen rivistö, joka soveltuu erinomaisesti liito-oraville.

Haavikkoa, joka olisi kuin tehty liito-oraville.

Alueen luontokartoitusta ei kuitenkaan olla tehty loppuun saakka; esimerkiksi junaradan puoleiset metsät on kartoitettu puutteellisesti. Tämä puutteellinen luontotieto mahdollisti pyöräbaanaan liittyvien puunkaatojen toteuttamisen. Myös alueen hoitoluokitusten ylläpito lopetettiin vuoteen 2019, jotta tieto alueen arvokkaimmista osista pikku hiljaa menetettäisiin, jolloin ei enää olisi ajankohtaista tietoa, johon voi vedota.

Pidämme valitettavana, että alueen luontotiedon annetaan vanhentua ja katsomme, että Helsingin kaupungin tulee päivittää Louhenpuiston luontotieto nykypäivään. Pelkäämme, että tämä tehdään siksi, että alueen kaavoittaminen Mäkelänkadun/Tuusulanväylän kaupunkibulevardiksi mahdollistuisi. Katsomme, että tämä luontokartoitusten puutteellisuus ja hoitoluokitusten vanhentuminen on laiminlyönti. Toivon mukaan kyseessä ei ole tarkoituksellisesta tiedon pimittämisestä eli salailusta.

Riippumatta siitä, mikä on Louhenpuiston itsensä kohtalo, sen dispersaali- ja viherkäytävämerkitys menevät samalla pesuveden mukana, jos jo nykyisellään kapea (pyöräbaanan kaventama) alue menetetään kaupunkibulevardisaation oheiskaavoituksen myötä. 


Metsälehmusten lehvästöä.

Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...