Skip to main content

ADRESSI PUIDENKAADON LOPETTAMISEKSI HELSINGISSÄ LINTUJEN PESIMÄAIKANA

Huhtikuussa 2024 Helsingissä on koeteltu puiden pesimäaikaista rauhoitusaikaa. Helsingin Töölössä kahdessakin paikassa on kaadettu tai yritetty kaataa puita; Valhallankadulla taloyhtiö on yrittänyt kaataa pihaltaan yhden vaahteran ja kaksi okakuusta, ja nämä työt oli tarkoitus suorittaa tiistaina 2.4. Valhallankadun pihalla on nähty EU:n luontodirektiivin rauhoittama liito-orava; ELY-keskus kielsi puunkaadon vedoten kaadettavaksi aiotussa pihapuussa pesivään sepelkyyhkyyn. Vain asukasaktiivisuus ja vetoaminen juristin ja Kaupunkiluontoliike ry:n tuella valittaminen Uudenmaan ELY-keskukseen säästi puut ainakin nyt alkaneen pesimäkauden (1.4.-15.8) ylitse.

Töölössä sijaitsevassa Linnankoskenpuistossa Helsingin kaupunki itse kaatoi kuusirivistön 4.4.2024, rikkoen omaa ohjeistustaan. Lisäksi ei ole tiedossa, että kaupunki olisi tarkistanut, onko kyseisissä puissa linnunpesiä tai käyttävätkö liito-oravat niitä talviruokailuun. Helsingin kaupungin oma ohjeistus pesimäkauden rauhoitusajasta kattaa aikavälin 1.4.-15.8.; EU:n luontodirektiivi kieltää kategorisesti lintujen pesinnän häiritsemisen, ja tämä koskee kaikkia lintulajeja, myös sepelkyyhkyn kaltaisia lajeja, joita ei koske mikään uhanalaisuusmerkintä.

Luonnonsuojelulain 70 § pykälän 1 momentti kieltää rauhoitettujen eläinlajien osalta:

1)   yksilöiden tahallisen tappamisen ja pyydystämisen

2)    pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottamisen haltuun, siirtämisen toiseen paikkaan tai muun tahallisen vahingoittamisen

3)    yksilöiden tahallisen häiritsemisen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.

Luonnonsuojelulain 126 § 1 momentin mukaan jos joku lyö laimin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja päätösten noudattamisen taikka ryhtyy niiden vastaiseen toimeen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kieltää asianomaista jatkamasta tai toistamasta tekoa tai laiminlyöntiä ja sakon tai keskeyttämisen uhalla velvoittaa hänet määräajassa poistamaan oikeudenvastaisen tilan tai korjaamaan laiminlyönnin taikka asettaa uhan, että tarpeelliset toimenpiteet teetetään asianomaisen kustannuksella. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin päätä.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Helsingin kaupunki noudattaa omaa ohjeistustaan pesimärauhoituksesta, EU:n luontodirektiiviä ja Luonnonsuojelulakia ja pidättäytyy kaikesta puiden kaadosta lintujen pesimäaikana puistosuunnitelmien toteuttamiseen, katuremonttien ja infrarakentamisen (kuten liikenneväylien) toteuttamiseen ja kunnostamiseen ja kaavoitukseen liittyen. Puilla on merkitys paitsi kolopesijöiden pesäpaikkoina mutta myös luonnon omina melu- ja näkösuojina, ilmanpuhdistajina, varjostajina ja hiilensitojina kaupungeissa, joissa lämpösaarekeilmiö kärjistää ilmaston lämpenemistä. Edellämainittujen rajoitusten ja ohjeistusten tulee olla voimassa koko Helsingin kaupungin alueella, riippumatta maanomistusmuodosta. Vaadimme myös, että puut tarkistetaan linnunpesien ja liito-oravien varalta myös pesimärauhoitusajan ulkopuolella.

Kuvalähde: The MindsJournal


Adressin voi allekirjoittaa allaolevasta linkistä:

https://www.adressit.com/adressi_puidenkaadon_lopettamiseksi_helsingissa_lintujen_pesimaaikana#form

Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...