Kaupunkiluonto

Kaupunkiluonto ry kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa Kuninkaantammen eritasoliittymään. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta jo alun alkaen asuinalueen suunnittelu Keskuspuistoon on ollut ongelmallista. Sen suunnittelussa monin paikoin on neuvoteltu uusiksi Keskuspuiston rajoja; Kuninkaantammi monessa kohdassa ulottuu tosiasialliseen Keskuspuistoon, eli metsiin, jotka ovat elimellisesti yhteydessä Keskuspuistoon, vaikka ne onkin kaavateknisistä syistä jätetty kaavalla vahvistamattoman Keskuspuiston ulkopuolelle. Alue on kaavoitettu metsään, aivan Helsingin ja Vantaan rajalle mutta Helsingin puolelle hyvin tietoisena siitä, että ainoa katuyhteys alueelta pois on käytännössä ollut Vantaanlaaksontie Vantaan puolelle, ja ainoa ajoyhteys Helsinkiin on ollut Keskuspuistoon rakennettu Perhekunnantien jatke, joka sekin on vain joukkoliikennekatuna. Yhdistys ei kuitenkaan toivo Perhekunnantien avaamista yksityisautoilulle, vaan toivoo, että edelleenkin alueen liikenne hoidetaan Vantaanlaaks...

HS.fi:ssä 7. joulukuuta ja Helsingin Sanomissa 9. joulukuuta julkaistussa kirjoituksessa väitettiin, että liito-oravan elinympäristöksi riittää pienikin metsälaikku. Jutussa esitettyyn johtopäätökseen tultiin Suur-Tapiolan alueella tehdyssä kartoituksessa, jossa seurattiin vuoden ajan kymmenen liito-oravan liikkeitä radiopantojen avulla. On totta, että liito-oravan (siis naaraan) reviiri on suhteellisen pieni. Liito-oravatuntija Ilpo K. Hanskin mukaan naaraiden elinpiiri on yleensä alle 10 hehtaaria. Uroksilla se on keskimäärin noin 60 hehtaaria.  Jutussa sentään mainittiin, että alueen koon sijasta sen laadukkuus on tärkeintä. HS:n olisikin suonut valinneen toisenlaisen verkko-otsikoinnin kuin "liito-oravat elelevät hyvin pienillä metsälaikuilla", sillä laiska lukija voi tulkita tämän suoranaiseksi luvaksi katkaista artikkelissakin mainitut liito-oraville elintärkeät levittäytymisreitit eli dispersaalit ja pirstoa laajemmat metsät. Liito-orava on paitsi riippuvainen elinympä...

Päätöksessään Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Pajamäki-seura ry:n ja Pro luonto ry:n valituksen, joka koski ELY-keskuksen Helsingin kaupungille myöntämää lupaa poiketa luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin mukaisesta liito-oravan suojelusta.   Lupa sallii liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen Patterimäen lännenpuoleisessa metsässä Raide-Jokerin raitiolinjan rakentamiseksi. Liito-orava on uhanalainen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulailla ja EU:n luontodirektiivillä kielletty. Liito-oravan suojelusta voidaan poiketa yksittäistapauksissa, mutta poikkeamisen ehdot ovat tiukat ja niiden tulee täyttyä samanaikaisesti: 1) ratkaisuun ei ole muuta tyydyttävää vaihtoehtoa, 2) lajin suotuisan suojelun tason tulee säilyä, ja 3) hanke toteutetaan erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavien syiden vuoksi. Pajamäki-seura ry ja Pro Luonto ry katsovat, että Patterimäen tapauksessa mikää...

Toteutan jälleen perjantaina 18.12. jo perinteeksi muodostuneen yhden miehen kynttilähiljentymiseni Helsingin Keskuspuiston portilla, Laakson kallioilla. On enemmän kuin toivottavaa, että muitakin liittyy tilaisuuteen mukaan, rauhoittumaan jouluun, mutta nyt korona-aikana tilaisuus järjestetään pop up -tyyppisesti.  Tarkoitukseni on ensin aamusta tuoda kynttilä Laakson kallioille, sen perinteen jatkona, jossa suuremmalla joukolla hiljennyttiin viettämään Metsän joulurauhaa (2005-2013). Päivän aikana aion viedä kynttilän myös Pirkkolaan, jossa Lattiaa liikkujille ry kaadatti hehtaarin kalliometsää.  Laaksossa, jossa taistelu on ollut voitokas, hiljennyn kiitollisuudella muistelemaan Ei enää palaakaan Keskuspuistosta! -liikkeen poismenneitä veteraaneja: Jussi Vapaasaloa ja Vilho Ikkalaa, kun taas Pirkkolassa pysähdyn suremaan metsää, itsekkäitä ja lyhytnäköisiä ihmisiä. 

Lauri Nordbergin e hdotus manifestiksi kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen suunnan muuttamiseksi Helsinkiä, rakasta kotikaupunkiamme, on suunniteltava ja rakennettava helsinkiläisten, täällä asuvien ihmisten ehdoilla. Kaavoituksen suuntaa on siksi muutettava. Se edellyttää tavoitteiden asettamista uudelleen. Vuoden 2016 yleiskaava on johtanut moniin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Sitä on olennaisesti muutettava. Seuraavan valtuustokauden strategia on laadittava alla hahmotellulta pohjalta. Me emme halua ”lisää kaupunkia Helsinkiin” ja sen tuomaa pöhinää, jos se merkitsee jatkuvaa uhkaa luonnolle ja kulttuurihistoriallisille ympäristöille Me emme halua tänne 200 000 ihmistä lisää vuoteen 2030 mennessä, koska koko Suomelle on parempi, että näille järjestetään työtä ja hyvä elämä kotiseudullaan Me emme halua kilpailla Tukholman, Kööpenhaminan ja Pietarin kanssa, koska metropolikehitys aiheuttaa lisääntyviä kustannuksia ja haittoja helsinkiläisille ja muun Suomen näivettymistä Me emme hal...